Lauseita

fi Viikonpäivät   »   ka კვირის დღეები

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [ცხრა]

9 [tskhra]

კვირის დღეები

k'viris dgheebi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gruusia Toista Lisää
maanantai ო-შ-ბ-თი ო_______ ო-შ-ბ-თ- -------- ორშაბათი 0
o-----ati o________ o-s-a-a-i --------- orshabati
tiistai ს-მშა-ათი ს________ ს-მ-ა-ა-ი --------- სამშაბათი 0
sa-shab--i s_________ s-m-h-b-t- ---------- samshabati
keskiviikko ო-ხ-აბა-ი ო________ ო-ხ-ა-ა-ი --------- ოთხშაბათი 0
o-khs---ati o__________ o-k-s-a-a-i ----------- otkhshabati
torstai ხუ-შ-ბათი ხ________ ხ-თ-ა-ა-ი --------- ხუთშაბათი 0
khu-s--b-ti k__________ k-u-s-a-a-i ----------- khutshabati
perjantai პ-რ-ს--ვი პ________ პ-რ-ს-ე-ი --------- პარასკევი 0
p'a-a-k'e-i p__________ p-a-a-k-e-i ----------- p'arask'evi
lauantai შ-ბ-თი შ_____ შ-ბ-თ- ------ შაბათი 0
s---ati s______ s-a-a-i ------- shabati
sunnuntai კ-ი----ღე) კ_________ კ-ი-ა-დ-ე- ---------- კვირა(დღე) 0
k'-ira(d-h-) k___________ k-v-r-(-g-e- ------------ k'vira(dghe)
viikko კვირა კ____ კ-ი-ა ----- კვირა 0
k----a k_____ k-v-r- ------ k'vira
maanantaista sunnuntaihin ორშ-----დან კ--რ--დე ო__________ კ_______ ო-შ-ბ-თ-დ-ნ კ-ი-ა-დ- -------------------- ორშაბათიდან კვირამდე 0
orsh---ti--- k------de o___________ k________ o-s-a-a-i-a- k-v-r-m-e ---------------------- orshabatidan k'viramde
Ensimmäinen päivä on maanantai. პი--ელი დღე-ო-----თი-. პ______ დ__ ო_________ პ-რ-ე-ი დ-ე ო-შ-ბ-თ-ა- ---------------------- პირველი დღე ორშაბათია. 0
p------i -ghe --s-a--t--. p_______ d___ o__________ p-i-v-l- d-h- o-s-a-a-i-. ------------------------- p'irveli dghe orshabatia.
Toinen päivä on tiistai. მეო---დღ--სამშაბ-თი-. მ____ დ__ ს__________ მ-ო-ე დ-ე ს-მ-ა-ა-ი-. --------------------- მეორე დღე სამშაბათია. 0
m-or- dgh- --m----a-i-. m____ d___ s___________ m-o-e d-h- s-m-h-b-t-a- ----------------------- meore dghe samshabatia.
Kolmas päivä on keskiviikko. მეს-მე დღ- -თხ-აბა-ია. მ_____ დ__ ო__________ მ-ს-მ- დ-ე ო-ხ-ა-ა-ი-. ---------------------- მესამე დღე ოთხშაბათია. 0
mesa-e d--e otkh-hab--ia. m_____ d___ o____________ m-s-m- d-h- o-k-s-a-a-i-. ------------------------- mesame dghe otkhshabatia.
Neljäs päivä on torstai. მე--ხე-დ-- ხ--შა--თია. მ_____ დ__ ხ__________ მ-ო-ხ- დ-ე ხ-თ-ა-ა-ი-. ---------------------- მეოთხე დღე ხუთშაბათია. 0
m---khe--g-e k--ts--bat-a. m______ d___ k____________ m-o-k-e d-h- k-u-s-a-a-i-. -------------------------- meotkhe dghe khutshabatia.
Viides päivä on perjantai. მ------დღ- პ-რ--კევ-ა. მ_____ დ__ პ__________ მ-ხ-თ- დ-ე პ-რ-ს-ე-ი-. ---------------------- მეხუთე დღე პარასკევია. 0
me----e --he p-a-as-'----. m______ d___ p____________ m-k-u-e d-h- p-a-a-k-e-i-. -------------------------- mekhute dghe p'arask'evia.
Kuudes päivä on lauantai. მ----სე-დ-ე შ------. მ______ დ__ შ_______ მ-ე-ვ-ე დ-ე შ-ბ-თ-ა- -------------------- მეექვსე დღე შაბათია. 0
m---vse-d-he---a-atia. m______ d___ s________ m-e-v-e d-h- s-a-a-i-. ---------------------- meekvse dghe shabatia.
Seitsemäs päivä on sunnuntai. მ-შ-ი-- დღე -რი- კვი--. მ______ დ__ ა___ კ_____ მ-შ-ი-ე დ-ე ა-ი- კ-ი-ა- ----------------------- მეშვიდე დღე არის კვირა. 0
me-hvi-- -ghe ari- k'vira. m_______ d___ a___ k______ m-s-v-d- d-h- a-i- k-v-r-. -------------------------- meshvide dghe aris k'vira.
Viikossa on seitsemän päivää. კვ-რ------ი- -ვ-დი -ღე. კ______ ა___ შ____ დ___ კ-ი-ა-ი ა-ი- შ-ი-ი დ-ე- ----------------------- კვირაში არის შვიდი დღე. 0
k-vi---h- aris sh---i d-he. k________ a___ s_____ d____ k-v-r-s-i a-i- s-v-d- d-h-. --------------------------- k'virashi aris shvidi dghe.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. ჩ--ნ--ხო----ხ-თი-დღე ვ--შ-ო--. ჩ___ მ_____ ხ___ დ__ ვ________ ჩ-ე- მ-ო-ო- ხ-თ- დ-ე ვ-უ-ა-ბ-. ------------------------------ ჩვენ მხოლოდ ხუთი დღე ვმუშაობთ. 0
ch-e----ho--d khu-i -g-e vmusha--t. c____ m______ k____ d___ v_________ c-v-n m-h-l-d k-u-i d-h- v-u-h-o-t- ----------------------------------- chven mkholod khuti dghe vmushaobt.

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!