Lauseita

fi Viikonpäivät   »   kk Апта күндері

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [тоғыз]

9 [toğız]

Апта күндері

Apta künderi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
maanantai Дү-се-бі Д_______ Д-й-е-б- -------- Дүйсенбі 0
Düys---i D_______ D-y-e-b- -------- Düysenbi
tiistai Се---н-і С_______ С-й-е-б- -------- Сейсенбі 0
S-ys--bi S_______ S-y-e-b- -------- Seysenbi
keskiviikko Сәр---бі С_______ С-р-е-б- -------- Сәрсенбі 0
S-----bi S_______ S-r-e-b- -------- Särsenbi
torstai Бей---бі Б_______ Б-й-е-б- -------- Бейсенбі 0
B-y--n-i B_______ B-y-e-b- -------- Beysenbi
perjantai Ж-ма Ж___ Ж-м- ---- Жұма 0
Ju-a J___ J-m- ---- Juma
lauantai С-н-і С____ С-н-і ----- Сенбі 0
Senbi S____ S-n-i ----- Senbi
sunnuntai Ж-к--н-і Ж_______ Ж-к-е-б- -------- Жексенбі 0
J--s--bi J_______ J-k-e-b- -------- Jeksenbi
viikko А--а А___ А-т- ---- Апта 0
Apta A___ A-t- ---- Apta
maanantaista sunnuntaihin Д--с-нб-д-н ж---е--і-- -ейін Д__________ ж_________ д____ Д-й-е-б-д-н ж-к-е-б-г- д-й-н ---------------------------- Дүйсенбіден жексенбіге дейін 0
Dü----b-de---eksenb-g---ey-n D__________ j_________ d____ D-y-e-b-d-n j-k-e-b-g- d-y-n ---------------------------- Düysenbiden jeksenbige deyin
Ensimmäinen päivä on maanantai. Бір-н-- к-н –-дү--е--і. Б______ к__ – д________ Б-р-н-і к-н – д-й-е-б-. ----------------------- Бірінші күн – дүйсенбі. 0
Bi---ş--k---– düy---bi. B______ k__ – d________ B-r-n-i k-n – d-y-e-b-. ----------------------- Birinşi kün – düysenbi.
Toinen päivä on tiistai. Ек--ш--к-н----е-се--і. Е_____ к__ – с________ Е-і-ш- к-н – с-й-е-б-. ---------------------- Екінші күн – сейсенбі. 0
E----i--ü- ---e-senbi. E_____ k__ – s________ E-i-ş- k-n – s-y-e-b-. ---------------------- Ekinşi kün – seysenbi.
Kolmas päivä on keskiviikko. Үші-ші --н ------е--і. Ү_____ к__ – с________ Ү-і-ш- к-н – с-р-е-б-. ---------------------- Үшінші күн – сәрсенбі. 0
Üş-nş- k-n-– -är-e---. Ü_____ k__ – s________ Ü-i-ş- k-n – s-r-e-b-. ---------------------- Üşinşi kün – särsenbi.
Neljäs päivä on torstai. Төртінш- --н-– --йс-н--. Т_______ к__ – б________ Т-р-і-ш- к-н – б-й-е-б-. ------------------------ Төртінші күн – бейсенбі. 0
Tör-inşi-kü-----e-se--i. T_______ k__ – b________ T-r-i-ş- k-n – b-y-e-b-. ------------------------ Törtinşi kün – beysenbi.
Viides päivä on perjantai. Бес--ші-кү--–---м-. Б______ к__ – ж____ Б-с-н-і к-н – ж-м-. ------------------- Бесінші күн – жұма. 0
B-----i--ü--– jum-. B______ k__ – j____ B-s-n-i k-n – j-m-. ------------------- Besinşi kün – juma.
Kuudes päivä on lauantai. А-тынш- күн-– с--б-. А______ к__ – с_____ А-т-н-ы к-н – с-н-і- -------------------- Алтыншы күн – сенбі. 0
Al--nş- --n - senbi. A______ k__ – s_____ A-t-n-ı k-n – s-n-i- -------------------- Altınşı kün – senbi.
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Ж-т-нші---н --ж---ен-і. Ж______ к__ – ж________ Ж-т-н-і к-н – ж-к-е-б-. ----------------------- Жетінші күн – жексенбі. 0
Je---ş- kün----eksenbi. J______ k__ – j________ J-t-n-i k-n – j-k-e-b-. ----------------------- Jetinşi kün – jeksenbi.
Viikossa on seitsemän päivää. А-тада--е-і кү- -а-. А_____ ж___ к__ б___ А-т-д- ж-т- к-н б-р- -------------------- Аптада жеті күн бар. 0
Ap--da jeti --- -ar. A_____ j___ k__ b___ A-t-d- j-t- k-n b-r- -------------------- Aptada jeti kün bar.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Б-з--е---е- кү- -ұм-с-і--е--і-. Б__ т__ б__ к__ ж____ і________ Б-з т-к б-с к-н ж-м-с і-т-й-і-. ------------------------------- Біз тек бес күн жұмыс істейміз. 0
B-z ----bes --n -u--s ist-y-iz. B__ t__ b__ k__ j____ i________ B-z t-k b-s k-n j-m-s i-t-y-i-. ------------------------------- Biz tek bes kün jumıs isteymiz.

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!