Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   el Κτητικές αντωνυμίες 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [εξήντα έξι]

66 [exḗnta éxi]

Κτητικές αντωνυμίες 1

Ktētikés antōnymíes 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
minä – minun ε-ώ --δ-κό-μ-υ ε__ – δ___ μ__ ε-ώ – δ-κ- μ-υ -------------- εγώ – δικό μου 0
egṓ –-dikó m-u e__ – d___ m__ e-ṓ – d-k- m-u -------------- egṓ – dikó mou
En löydä avaintani. Δεν β-ίσκ--το--λει-ί ---. Δ__ β_____ τ_ κ_____ μ___ Δ-ν β-ί-κ- τ- κ-ε-δ- μ-υ- ------------------------- Δεν βρίσκω το κλειδί μου. 0
De--br-s-ō--o-k-ei-í----. D__ b_____ t_ k_____ m___ D-n b-í-k- t- k-e-d- m-u- ------------------------- Den brískō to kleidí mou.
En löydä lippuani. Δ---β-------ο ει------ό-μο-. Δ__ β_____ τ_ ε________ μ___ Δ-ν β-ί-κ- τ- ε-σ-τ-ρ-ό μ-υ- ---------------------------- Δεν βρίσκω το εισιτήριό μου. 0
D-- brí-kō--- e-si-ḗ--ó mou. D__ b_____ t_ e________ m___ D-n b-í-k- t- e-s-t-r-ó m-u- ---------------------------- Den brískō to eisitḗrió mou.
sinä – sinun ε---–-δ--ό σου ε__ – δ___ σ__ ε-ύ – δ-κ- σ-υ -------------- εσύ – δικό σου 0
e-----dik- -ou e__ – d___ s__ e-ý – d-k- s-u -------------- esý – dikó sou
Löysitkö avaimesi? Βρ--ες-τ----ειδί σ--; Β_____ τ_ κ_____ σ___ Β-ή-ε- τ- κ-ε-δ- σ-υ- --------------------- Βρήκες το κλειδί σου; 0
B-ḗ-es--- k-e-d- so-? B_____ t_ k_____ s___ B-ḗ-e- t- k-e-d- s-u- --------------------- Brḗkes to kleidí sou?
Löysitkö lippusi? Βρ--ε- -ο ει--τ-----σ-υ; Β_____ τ_ ε________ σ___ Β-ή-ε- τ- ε-σ-τ-ρ-ό σ-υ- ------------------------ Βρήκες το εισιτήριό σου; 0
Brḗ--- t- e-si-ḗri--so-? B_____ t_ e________ s___ B-ḗ-e- t- e-s-t-r-ó s-u- ------------------------ Brḗkes to eisitḗrió sou?
hän – hänen αυ-ός-– δικό---υ α____ – δ___ τ__ α-τ-ς – δ-κ- τ-υ ---------------- αυτός – δικό του 0
au-ós ---i-- --u a____ – d___ t__ a-t-s – d-k- t-u ---------------- autós – dikó tou
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? Ξ---ις -ού --να- -ο κ-ει-ί---υ; Ξ_____ π__ ε____ τ_ κ_____ τ___ Ξ-ρ-ι- π-ύ ε-ν-ι τ- κ-ε-δ- τ-υ- ------------------------------- Ξέρεις πού είναι το κλειδί του; 0
Xére-s poú-e-nai -o -leidí tou? X_____ p__ e____ t_ k_____ t___ X-r-i- p-ú e-n-i t- k-e-d- t-u- ------------------------------- Xéreis poú eínai to kleidí tou?
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? Ξέρ-ις πο--ε---ι τ- --σ---ρι- του; Ξ_____ π__ ε____ τ_ ε________ τ___ Ξ-ρ-ι- π-ύ ε-ν-ι τ- ε-σ-τ-ρ-ό τ-υ- ---------------------------------- Ξέρεις πού είναι το εισιτήριό του; 0
Xére-s p---eínai -o ei-it-ri- -o-? X_____ p__ e____ t_ e________ t___ X-r-i- p-ú e-n-i t- e-s-t-r-ó t-u- ---------------------------------- Xéreis poú eínai to eisitḗrió tou?
hän – hänen αυτή-– ---ό τ-ς α___ – δ___ τ__ α-τ- – δ-κ- τ-ς --------------- αυτή – δικό της 0
a-t- ---ikó---s a___ – d___ t__ a-t- – d-k- t-s --------------- autḗ – dikó tēs
Hänen rahansa ovat poissa. Έ--σε-τα -ε--ά-τ--. Έ____ τ_ λ____ τ___ Έ-α-ε τ- λ-φ-ά τ-ς- ------------------- Έχασε τα λεφτά της. 0
É-ha-e -a--e-h-- tēs. É_____ t_ l_____ t___ É-h-s- t- l-p-t- t-s- --------------------- Échase ta lephtá tēs.
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. Έχασ----ι την π-στ--ική-της κά-τα. Έ____ κ__ τ__ π________ τ__ κ_____ Έ-α-ε κ-ι τ-ν π-σ-ω-ι-ή τ-ς κ-ρ-α- ---------------------------------- Έχασε και την πιστωτική της κάρτα. 0
Échase k----ē---is-ōti-- t-s k-r-a. É_____ k__ t__ p________ t__ k_____ É-h-s- k-i t-n p-s-ō-i-ḗ t-s k-r-a- ----------------------------------- Échase kai tēn pistōtikḗ tēs kárta.
me – meidän ε------ δι-- μ-ς ε____ – δ___ μ__ ε-ε-ς – δ-κ- μ-ς ---------------- εμείς – δικό μας 0
e-eís –---kó-mas e____ – d___ m__ e-e-s – d-k- m-s ---------------- emeís – dikó mas
Meidän isoisämme on sairas. Ο-π---ο----ας-είνα- άρ-ω--ος. Ο π______ μ__ ε____ ά________ Ο π-π-ο-ς μ-ς ε-ν-ι ά-ρ-σ-ο-. ----------------------------- Ο παππούς μας είναι άρρωστος. 0
O-pa---ú- -as -í-ai-ár-ōsto-. O p______ m__ e____ á________ O p-p-o-s m-s e-n-i á-r-s-o-. ----------------------------- O pappoús mas eínai árrōstos.
Meidän isoäitimme on terve. Η-για-ι---α--ε-να--υ-ι--. Η γ_____ μ__ ε____ υ_____ Η γ-α-ι- μ-ς ε-ν-ι υ-ι-ς- ------------------------- Η γιαγιά μας είναι υγιής. 0
Ē-g---iá-mas-eín-i-y---s. Ē g_____ m__ e____ y_____ Ē g-a-i- m-s e-n-i y-i-s- ------------------------- Ē giagiá mas eínai ygiḗs.
te – teidän ε--ίς –---κό---ς ε____ – δ___ σ__ ε-ε-ς – δ-κ- σ-ς ---------------- εσείς – δικό σας 0
ese-s-- -ikó--as e____ – d___ s__ e-e-s – d-k- s-s ---------------- eseís – dikó sas
Lapset, missä teidän isänne on? Π--δ-ά----- εί--ι - -παμ-ά---ας; Π______ π__ ε____ ο μ______ σ___ Π-ι-ι-, π-ύ ε-ν-ι ο μ-α-π-ς σ-ς- -------------------------------- Παιδιά, πού είναι ο μπαμπάς σας; 0
P-i-i-- --- eínai o mp---á- sas? P______ p__ e____ o m______ s___ P-i-i-, p-ú e-n-i o m-a-p-s s-s- -------------------------------- Paidiá, poú eínai o mpampás sas?
Lapset, missä teidän äitinne on? Πα---ά- π-- ----ι-- μαμ-----; Π______ π__ ε____ η μ___ σ___ Π-ι-ι-, π-ύ ε-ν-ι η μ-μ- σ-ς- ----------------------------- Παιδιά, πού είναι η μαμά σας; 0
P-i-iá---o--e--a- ē ma-á--a-? P______ p__ e____ ē m___ s___ P-i-i-, p-ú e-n-i ē m-m- s-s- ----------------------------- Paidiá, poú eínai ē mamá sas?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kreikka (1-100) MP3 kreikka (1-100)
Videota ei löytynyt!

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!