Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   hy անցյալ 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [ութանասունմեկ]

81 [ut’anasunmek]

անցյալ 1

ants’yal 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
kirjoittaa գ-ել գ___ գ-ե- ---- գրել 0
g--l g___ g-e- ---- grel
Hän kirjoitti kirjeen. Ն--ն-մ-- գ-եց: Ն_ ն____ գ____ Ն- ն-մ-կ գ-ե-: -------------- Նա նամակ գրեց: 0
N----m-k -r-t-’ N_ n____ g_____ N- n-m-k g-e-s- --------------- Na namak grets’
Ja hän kirjoitti kortin. Ե- նա--ա--կ-գրեց: Ե_ ն_ բ____ գ____ Ե- ն- բ-ց-կ գ-ե-: ----------------- Եվ նա բացիկ գրեց: 0
Y---na--ats’ik-gre-s’ Y__ n_ b______ g_____ Y-v n- b-t-’-k g-e-s- --------------------- Yev na bats’ik grets’
lukea կա--ալ կ_____ կ-ր-ա- ------ կարդալ 0
k-rd-l k_____ k-r-a- ------ kardal
Hän luki lehteä. Ն- կ-րդում էր--մս-----: Ն_ կ______ է_ ա________ Ն- կ-ր-ո-մ է- ա-ս-գ-ր-: ----------------------- Նա կարդում էր ամսագիրը: 0
N- -ardu- ------a--ry N_ k_____ e_ a_______ N- k-r-u- e- a-s-g-r- --------------------- Na kardum er amsagiry
Ja hän luki kirjan. Եվ--- կարդո-- է- մ- գիր-: Ե_ ն_ կ______ է_ մ_ գ____ Ե- ն- կ-ր-ո-մ է- մ- գ-ր-: ------------------------- Եվ նա կարդում էր մի գիրք: 0
Y-v n- ka--um----m- g-r-’ Y__ n_ k_____ e_ m_ g____ Y-v n- k-r-u- e- m- g-r-’ ------------------------- Yev na kardum er mi girk’
ottaa վերց--լ վ______ վ-ր-ն-լ ------- վերցնել 0
vert---el v________ v-r-s-n-l --------- verts’nel
Hän otti tupakan. Ն--մ--սիգա--տ -եր-ր--: Ն_ մ_ ս______ վ_______ Ն- մ- ս-գ-ր-տ վ-ր-ր-ց- ---------------------- Նա մի սիգարետ վերցրեց: 0
Na-mi -iga--t v-rt-’----’ N_ m_ s______ v__________ N- m- s-g-r-t v-r-s-r-t-’ ------------------------- Na mi sigaret verts’rets’
Hän otti palan suklaata. Նա--- կ--- --կ--ա--վեր-րեց: Ն_ մ_ կ___ շ______ վ_______ Ն- մ- կ-ո- շ-կ-լ-դ վ-ր-ր-ց- --------------------------- Նա մի կտոր շոկոլադ վերցրեց: 0
Na--i ---r--hok---d vert---ets’ N_ m_ k___ s_______ v__________ N- m- k-o- s-o-o-a- v-r-s-r-t-’ ------------------------------- Na mi ktor shokolad verts’rets’
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Ն--ան-ա--տար-մ-էր եղե-,-----նա-հա-ատար-մ: Ն_ ա__________ է_ ե____ ի__ ն_ հ_________ Ն- ա-հ-վ-տ-ր-մ է- ե-ե-, ի-կ ն- հ-վ-տ-ր-մ- ----------------------------------------- Նա անհավատարիմ էր եղել, իսկ նա հավատարիմ: 0
N--a-h--ata-im -----g-e-, -s- n------ta--m N_ a__________ e_ y______ i__ n_ h________ N- a-h-v-t-r-m e- y-g-e-, i-k n- h-v-t-r-m ------------------------------------------ Na anhavatarim er yeghel, isk na havatarim
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Նա--------ր----լ- --կ-նա-ջան-սե- -ր: Ն_ ծ____ է_ ե____ ի__ ն_ ջ______ է__ Ն- ծ-ւ-լ է- ե-ե-, ի-կ ն- ջ-ն-ս-ր է-: ------------------------------------ Նա ծույլ էր եղել, իսկ նա ջանասեր էր: 0
Na-ts-y---r ---h--,--s---- janaser--r N_ t____ e_ y______ i__ n_ j______ e_ N- t-u-l e- y-g-e-, i-k n- j-n-s-r e- ------------------------------------- Na tsuyl er yeghel, isk na janaser er
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Նա -ղքա- --,-ի-կ ն- -ա--ւստ: Ն_ ա____ է__ ի__ ն_ հ_______ Ն- ա-ք-տ է-, ի-կ ն- հ-ր-ւ-տ- ---------------------------- Նա աղքատ էր, իսկ նա հարուստ: 0
N--aghk’at -r, -s--n-------t N_ a______ e__ i__ n_ h_____ N- a-h-’-t e-, i-k n- h-r-s- ---------------------------- Na aghk’at er, isk na harust
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Նա-փո--չո-ն--- -յլ պ--տքեր: Ն_ փ__ չ______ ա__ պ_______ Ն- փ-ղ չ-ւ-ե-, ա-լ պ-ր-ք-ր- --------------------------- Նա փող չուներ, այլ պարտքեր: 0
N- --v--h -h-u---, -y- -a-t--y-r N_ p_____ c_______ a__ p________ N- p-v-g- c-’-n-r- a-l p-r-k-y-r -------------------------------- Na p’vogh ch’uner, ayl partk’yer
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Ն- հաջո-----ուն չ-ւ--ր- ա-լ ձա--րդու--ո-ն: Ն_ հ___________ չ______ ա__ ձ_____________ Ն- հ-ջ-ղ-ւ-յ-ւ- չ-ւ-ե-, ա-լ ձ-խ-ր-ո-թ-ո-ն- ------------------------------------------ Նա հաջողություն չուներ, այլ ձախորդություն: 0
Na-ha--g--t’----ch’uner, a-l -z---ord---yun N_ h___________ c_______ a__ d_____________ N- h-j-g-u-’-u- c-’-n-r- a-l d-a-h-r-u-’-u- ------------------------------------------- Na hajoghut’yun ch’uner, ayl dzakhordut’yun
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Ն------եր-հաջ-ղությ-ւն- -յ- --հ--ո-ո--յ-ւն: Ն_ չ_____ հ____________ ա__ ա______________ Ն- չ-ւ-ե- հ-ջ-ղ-ւ-յ-ւ-, ա-լ ա-հ-ջ-ղ-ւ-յ-ւ-: ------------------------------------------- Նա չուներ հաջողություն, այլ անհաջողություն: 0
N--c---ner-h-jo-hut’--n, --l ---aj-ghut--un N_ c______ h____________ a__ a_____________ N- c-’-n-r h-j-g-u-’-u-, a-l a-h-j-g-u-’-u- ------------------------------------------- Na ch’uner hajoghut’yun, ayl anhajoghut’yun
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Ն- --- չէր, ա-լ դժ-ոհ: Ն_ գ__ չ___ ա__ դ_____ Ն- գ-հ չ-ր- ա-լ դ-գ-հ- ---------------------- Նա գոհ չէր, այլ դժգոհ: 0
N- --h-c--e-- a-- dz-goh N_ g__ c_____ a__ d_____ N- g-h c-’-r- a-l d-h-o- ------------------------ Na goh ch’er, ayl dzhgoh
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Ն- երջա-իկ -է-, այլ դ-բ-խ-: Ն_ ե______ չ___ ա__ դ______ Ն- ե-ջ-ն-կ չ-ր- ա-լ դ-բ-խ-: --------------------------- Նա երջանիկ չէր, այլ դժբախտ: 0
N- y-rja--k --’er----l ---b---t N_ y_______ c_____ a__ d_______ N- y-r-a-i- c-’-r- a-l d-h-a-h- ------------------------------- Na yerjanik ch’er, ayl dzhbakht
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Ն----մ-կրե-ի -էր- այլ----ակրե-ի: Ն_ հ________ չ___ ա__ հ_________ Ն- հ-մ-կ-ե-ի չ-ր- ա-լ հ-կ-կ-ե-ի- -------------------------------- Նա համակրելի չէր, այլ հակակրելի: 0
Na----a--eli ch-e----yl-ha--kr-li N_ h________ c_____ a__ h________ N- h-m-k-e-i c-’-r- a-l h-k-k-e-i --------------------------------- Na hamakreli ch’er, ayl hakakreli

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…