Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   kn ಕೆಲಸ ಮಾಡುವುದು

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

೫೫ [ಐವತ್ತೈದು]

55 [Aivattaidu]

ಕೆಲಸ ಮಾಡುವುದು

kelasa māḍuvudu

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
Mitä teette työksenne? ನ-ವು ಏ-ು--ೆಲ- ---ು--ತ--ಿ? ನೀ_ ಏ_ ಕೆ__ ಮಾ_____ ನ-ವ- ಏ-ು ಕ-ಲ- ಮ-ಡ-ತ-ತ-ರ-? ------------------------- ನೀವು ಏನು ಕೆಲಸ ಮಾಡುತ್ತೀರಿ? 0
nī-- --- k-l-s- m--u-tīri? n___ ē__ k_____ m_________ n-v- ē-u k-l-s- m-ḍ-t-ī-i- -------------------------- nīvu ēnu kelasa māḍuttīri?
Mieheni on lääkäri. ನ-್---ಂಡ -ೃತ--ಿ---ದ ವೈ--ಯ--. ನ__ ಗಂ_ ವೃ____ ವೈ____ ನ-್- ಗ-ಡ ವ-ತ-ತ-ಯ-ಂ- ವ-ದ-ಯ-ು- ---------------------------- ನನ್ನ ಗಂಡ ವೃತ್ತಿಯಿಂದ ವೈದ್ಯರು. 0
Na-na-ga--a -r-t-iyin-a --id-aru. N____ g____ v_________ v________ N-n-a g-ṇ-a v-̥-t-y-n-a v-i-y-r-. --------------------------------- Nanna gaṇḍa vr̥ttiyinda vaidyaru.
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. ನಾನ- -ರ---ಲ---ದಾ-ಿಯ-ಗಿ ಕ-ಲ-----ು--ತೇ-ೆ. ನಾ_ ಅ____ ದಾ___ ಕೆ__ ಮಾ_____ ನ-ನ- ಅ-ೆ-ಾ-ಿ- ದ-ದ-ಯ-ಗ- ಕ-ಲ- ಮ-ಡ-ತ-ತ-ನ-. --------------------------------------- ನಾನು ಅರೆಕಾಲಿಕ ದಾದಿಯಾಗಿ ಕೆಲಸ ಮಾಡುತ್ತೇನೆ. 0
N-n--a-e-āli-- -ā-----i ----s- -āḍ-tt-ne. N___ a________ d_______ k_____ m_________ N-n- a-e-ā-i-a d-d-y-g- k-l-s- m-ḍ-t-ē-e- ----------------------------------------- Nānu arekālika dādiyāgi kelasa māḍuttēne.
Pian saamme eläkettä. ಇನ್ನ---್--್- ಸ------- ನ--ು -ಿ-----ತಿ -ೇತ----ೆ--ಿದ್ದ-ವೆ. ಇ__ ಸ್___ ಸ_____ ನಾ_ ವಿ___ ವೇ__ ಪ_______ ಇ-್-ು ಸ-ವ-್- ಸ-ಯ-ಲ-ಲ- ನ-ವ- ವ-ಶ-ರ-ಂ-ಿ ವ-ತ- ಪ-ೆ-ಲ-ದ-ದ-ವ-. ------------------------------------------------------- ಇನ್ನು ಸ್ವಲ್ಪ ಸಮಯದಲ್ಲಿ ನಾವು ವಿಶ್ರಾಂತಿ ವೇತನ ಪಡೆಯಲಿದ್ದೇವೆ. 0
I--u-s---pa s----a----i --v- ---r--t----tan- p-ḍe-a-iddē--. I___ s_____ s__________ n___ v_______ v_____ p_____________ I-n- s-a-p- s-m-y-d-l-i n-v- v-ś-ā-t- v-t-n- p-ḍ-y-l-d-ē-e- ----------------------------------------------------------- Innu svalpa samayadalli nāvu viśrānti vētana paḍeyaliddēve.
Mutta verot ovat korkeita. ಆ-ರ---ೆ--ಗೆ-ಳು --ಂ-ಾ -ಾ-್--. ಆ__ ತೆ____ ತುಂ_ ಜಾ___ ಆ-ರ- ತ-ರ-ಗ-ಗ-ು ತ-ಂ-ಾ ಜ-ಸ-ತ-. ---------------------------- ಆದರೆ ತೆರಿಗೆಗಳು ತುಂಬಾ ಜಾಸ್ತಿ. 0
Ā-are -eri-egaḷ- t--bā ---ti. Ā____ t_________ t____ j_____ Ā-a-e t-r-g-g-ḷ- t-m-ā j-s-i- ----------------------------- Ādare terigegaḷu tumbā jāsti.
Ja sairasvakuutus on korkea. ಮತ್-ು--ರೋ-್ಯವ-ಮೆ ದು-ಾರಿ. ಮ__ ಆ_____ ದು___ ಮ-್-ು ಆ-ೋ-್-ವ-ಮ- ದ-ಬ-ರ-. ------------------------ ಮತ್ತು ಆರೋಗ್ಯವಿಮೆ ದುಬಾರಿ. 0
M-t-u--r--y---me-du-ā--. M____ ā_________ d______ M-t-u ā-ō-y-v-m- d-b-r-. ------------------------ Mattu ārōgyavime dubāri.
Miksi sinä haluat joskus tulla? ನೀನು--ುಂದೆ--ನ--ಲ-------್-ೀಯ? ನೀ_ ಮುಂ_ ಏ___ ಬ______ ನ-ನ- ಮ-ಂ-ೆ ಏ-ಾ-ಲ- ಬ-ಸ-ತ-ತ-ಯ- ---------------------------- ನೀನು ಮುಂದೆ ಏನಾಗಲು ಬಯಸುತ್ತೀಯ? 0
N--- -und---nā---u ba--s-t--ya? N___ m____ ē______ b___________ N-n- m-n-e ē-ā-a-u b-y-s-t-ī-a- ------------------------------- Nīnu munde ēnāgalu bayasuttīya?
Haluan tulla insinööriksi. ನ--ು ಇಂ-ಿ----್--ಗಲ- ಇ--ಟಪಡ-ತ್-ೇ-ೆ. ನಾ_ ಇಂ____ ಆ__ ಇ________ ನ-ನ- ಇ-ಜ-ನ-ಯ-್ ಆ-ಲ- ಇ-್-ಪ-ು-್-ೇ-ೆ- ---------------------------------- ನಾನು ಇಂಜಿನಿಯರ್ ಆಗಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೇನೆ. 0
N-n- -n̄j----ar --a----ṣ--pa-u-tēn-. N___ i________ ā____ i_____________ N-n- i-̄-i-i-a- ā-a-u i-ṭ-p-ḍ-t-ē-e- ------------------------------------ Nānu in̄jiniyar āgalu iṣṭapaḍuttēne.
Haluan opiskella yliopistossa. ನ--ು ವ-ಶ---ಿ-್ಯ--ಿ-ಯ-ಲ್ಲಿ ಓ----ಬ-ಸ--್---ೆ. ನಾ_ ವಿ___________ ಓ__ ಬ______ ನ-ನ- ವ-ಶ-ವ-ಿ-್-ಾ-ಿ-ಯ-ಲ-ಲ- ಓ-ಲ- ಬ-ಸ-ತ-ತ-ನ-. ------------------------------------------ ನಾನು ವಿಶ್ವವಿದ್ಯಾನಿಲಯದಲ್ಲಿ ಓದಲು ಬಯಸುತ್ತೇನೆ. 0
Nā-- v---a-i-yānilay-dal-i -da----ay-suttē-e. N___ v____________________ ō____ b___________ N-n- v-ś-a-i-y-n-l-y-d-l-i ō-a-u b-y-s-t-ē-e- --------------------------------------------- Nānu viśvavidyānilayadalli ōdalu bayasuttēne.
Olen harjoittelija. ನಾ-ು----ೇ---ಪ----ತ್--ದ್--ನೆ. ನಾ_ ತ___ ಪ________ ನ-ನ- ತ-ಬ-ತ- ಪ-ೆ-ು-್-ಿ-್-ೇ-ೆ- ---------------------------- ನಾನು ತರಬೇತಿ ಪಡೆಯುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
N-nu ta--b-ti p--e--t----ēne. N___ t_______ p______________ N-n- t-r-b-t- p-ḍ-y-t-i-d-n-. ----------------------------- Nānu tarabēti paḍeyuttiddēne.
En tienaa paljon. ನ-ನು -ೆ---ು---ಪಾದಿಸ-ವ-ದ-ಲ್-. ನಾ_ ಹೆ__ ಸಂ________ ನ-ನ- ಹ-ಚ-ಚ- ಸ-ಪ-ದ-ಸ-ವ-ದ-ಲ-ಲ- ---------------------------- ನಾನು ಹೆಚ್ಚು ಸಂಪಾದಿಸುವುದಿಲ್ಲ. 0
Nā-- ---cu-sa---disu---i-la. N___ h____ s________________ N-n- h-c-u s-m-ā-i-u-u-i-l-. ---------------------------- Nānu heccu sampādisuvudilla.
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. ನ-ನು----ದೇ-ದ-್ಲಿ ತರ-ೇ-ಿ ಪ-ೆ-ುತ-ತಿ-್ದ--ೆ. ನಾ_ ಹೊ______ ತ___ ಪ________ ನ-ನ- ಹ-ರ-ೇ-ದ-್-ಿ ತ-ಬ-ತ- ಪ-ೆ-ು-್-ಿ-್-ೇ-ೆ- ---------------------------------------- ನಾನು ಹೊರದೇಶದಲ್ಲಿ ತರಬೇತಿ ಪಡೆಯುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
N-nu -o--------lli t--abēt---aḍ--ut----ēne. N___ h____________ t_______ p______________ N-n- h-r-d-ś-d-l-i t-r-b-t- p-ḍ-y-t-i-d-n-. ------------------------------------------- Nānu horadēśadalli tarabēti paḍeyuttiddēne.
Tuo on pomoni. ಅವರ--ನ-್ನ ---ಧಿಕ-ರ-. ಅ__ ನ__ ಮೇ_____ ಅ-ರ- ನ-್- ಮ-ಲ-ಿ-ಾ-ಿ- -------------------- ಅವರು ನನ್ನ ಮೇಲಧಿಕಾರಿ. 0
A-a-- n-nna---l--h-k-ri. A____ n____ m___________ A-a-u n-n-a m-l-d-i-ā-i- ------------------------ Avaru nanna mēladhikāri.
Minulla on mukavia työkavereita. ನನ-ನ -ಹೋ----ಗ---- -ಳ-----ರ-. ನ__ ಸ______ ಒ______ ನ-್- ಸ-ೋ-್-ೋ-ಿ-ಳ- ಒ-್-ೆ-ವ-ು- ---------------------------- ನನ್ನ ಸಹೋದ್ಯೋಗಿಗಳು ಒಳ್ಳೆಯವರು. 0
N-nna sa--d-ō-ig--u--ḷ---av---. N____ s____________ o__________ N-n-a s-h-d-ō-i-a-u o-ḷ-y-v-r-. ------------------------------- Nanna sahōdyōgigaḷu oḷḷeyavaru.
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. ನಾ-- -್-ತಿ --್-ಾಹ-ನ -್---ಟ-ನಿ-- -ೋ----ತೇ--. ನಾ_ ಪ್__ ಮ____ ಕ್____ ಹೋ_____ ನ-ವ- ಪ-ರ-ಿ ಮ-್-ಾ-್- ಕ-ಯ-ಂ-ೀ-ಿ-ೆ ಹ-ಗ-ತ-ತ-ವ-. ------------------------------------------- ನಾವು ಪ್ರತಿ ಮಧ್ಯಾಹ್ನ ಕ್ಯಾಂಟೀನಿಗೆ ಹೋಗುತ್ತೇವೆ. 0
Nā-u---ati-mad--ā-n- -----īni-e hōgu-----. N___ p____ m________ k_________ h_________ N-v- p-a-i m-d-y-h-a k-ā-ṭ-n-g- h-g-t-ē-e- ------------------------------------------ Nāvu prati madhyāhna kyāṇṭīnige hōguttēve.
Etsin työpaikkaa. ನ-ನು -ಂದ---ೆ-ಸ-ನ----ಹುಡ-ಕು-್--ದ-ದ-ನೆ. ನಾ_ ಒಂ_ ಕೆ_____ ಹು________ ನ-ನ- ಒ-ದ- ಕ-ಲ-ವ-್-ು ಹ-ಡ-ಕ-ತ-ತ-ದ-ದ-ನ-. ------------------------------------- ನಾನು ಒಂದು ಕೆಲಸವನ್ನು ಹುಡುಕುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
N-----n-u----a-ava-n- -u----ttiddē-e. N___ o___ k__________ h______________ N-n- o-d- k-l-s-v-n-u h-ḍ-k-t-i-d-n-. ------------------------------------- Nānu ondu kelasavannu huḍukuttiddēne.
Olen ollut työttömänä jo vuoden. ನ-ನ- ಒಂ-ು ವ--ಷ---ದ ---ು--ಯ----ಾಗಿದ್----. ನಾ_ ಒಂ_ ವ____ ನಿ__________ ನ-ನ- ಒ-ದ- ವ-್-ದ-ಂ- ನ-ರ-ದ-ಯ-ಗ-ಯ-ಗ-ದ-ದ-ನ-. ---------------------------------------- ನಾನು ಒಂದು ವರ್ಷದಿಂದ ನಿರುದ್ಯೋಗಿಯಾಗಿದ್ದೇನೆ. 0
N-n- ---- -arṣ-dind- ni-udyōgiyāg---ēn-. N___ o___ v_________ n__________________ N-n- o-d- v-r-a-i-d- n-r-d-ō-i-ā-i-d-n-. ---------------------------------------- Nānu ondu varṣadinda nirudyōgiyāgiddēne.
Tässä maassa on liian monta työtöntä. ಈ ದೇಶ-ಲ--ಿ-ತ--ಬಾ ನ----್---ಿಗ---್-ಾರ-. ಈ ದೇ____ ತುಂ_ ನಿ__________ ಈ ದ-ಶ-ಲ-ಲ- ತ-ಂ-ಾ ನ-ರ-ದ-ಯ-ಗ-ಗ-ಿ-್-ಾ-ೆ- ------------------------------------- ಈ ದೇಶದಲ್ಲಿ ತುಂಬಾ ನಿರುದ್ಯೋಗಿಗಳಿದ್ದಾರೆ. 0
Ī--ēś-dal-i t-m----ir-dyō--ga-i-dār-. Ī d________ t____ n__________________ Ī d-ś-d-l-i t-m-ā n-r-d-ō-i-a-i-d-r-. ------------------------------------- Ī dēśadalli tumbā nirudyōgigaḷiddāre.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kannada (1-100) MP3 kannada (1-100)
Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?