Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   be Поры года і надвор’е

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [шаснаццаць]

16 [shasnatstsats’]

Поры года і надвор’е

Pory goda і nadvor’e

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: В--ь -о-ы г---: В___ п___ г____ В-с- п-р- г-д-: --------------- Вось поры года: 0
Vos---o-- ----: V___ p___ g____ V-s- p-r- g-d-: --------------- Vos’ pory goda:
kevät, kesä вяс-а- л--а, в_____ л____ в-с-а- л-т-, ------------ вясна, лета, 0
v-as-a,-----, v______ l____ v-a-n-, l-t-, ------------- vyasna, leta,
syksy ja talvi. во-е-ь-- зіма. в_____ і з____ в-с-н- і з-м-. -------------- восень і зіма. 0
vose-’-і z---. v_____ і z____ v-s-n- і z-m-. -------------- vosen’ і zіma.
Kesä on kuuma. Лета --яко-н-е. Л___ с_________ Л-т- с-я-о-н-е- --------------- Лета спякотнае. 0
Le-- --ya--t--e. L___ s__________ L-t- s-y-k-t-a-. ---------------- Leta spyakotnae.
Kesällä paistaa aurinko. Ул-т-- с-е-іць -о-ц-. У_____ с______ с_____ У-е-к- с-е-і-ь с-н-а- --------------------- Улетку свеціць сонца. 0
Ule--u-s--ts---- --n-sa. U_____ s________ s______ U-e-k- s-e-s-t-’ s-n-s-. ------------------------ Uletku svetsіts’ sontsa.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Ул-тк--м----б-- гул--ь. У_____ м_ л____ г______ У-е-к- м- л-б-м г-л-ц-. ----------------------- Улетку мы любім гуляць. 0
U-e-k- m- ly-bі- g--y----. U_____ m_ l_____ g________ U-e-k- m- l-u-і- g-l-a-s-. -------------------------- Uletku my lyubіm gulyats’.
Talvi on kylmä. З----хал--н--. З___ х________ З-м- х-л-д-а-. -------------- Зіма халодная. 0
Zі-----a-odn-y-. Z___ k__________ Z-m- k-a-o-n-y-. ---------------- Zіma khalodnaya.
Talvella sataa lunta tai vettä. У-ім-- і-з- снег-а---дождж. У_____ і___ с___ а__ д_____ У-і-к- і-з- с-е- а-о д-ж-ж- --------------------------- Узімку ідзе снег або дождж. 0
U--mku -d-- ---- ab---oz---h. U_____ і___ s___ a__ d_______ U-і-k- і-z- s-e- a-o d-z-d-h- ----------------------------- Uzіmku іdze sneg abo dozhdzh.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Уз-мку н-----да-аец-а-б--- д---. У_____ н__ п_________ б___ д____ У-і-к- н-м п-д-б-е-ц- б-ц- д-м-. -------------------------------- Узімку нам падабаецца быць дома. 0
Uzіmku--a- ---ab-et--sa-b-ts- d-ma. U_____ n__ p___________ b____ d____ U-і-k- n-m p-d-b-e-s-s- b-t-’ d-m-. ----------------------------------- Uzіmku nam padabaetstsa byts’ doma.
On kylmä. Хол-д-а. Х_______ Х-л-д-а- -------- Холадна. 0
K------a. K________ K-o-a-n-. --------- Kholadna.
Sataa. І--е-д-жд-. І___ д_____ І-з- д-ж-ж- ----------- Ідзе дождж. 0
Іd-- ---hd-h. І___ d_______ І-z- d-z-d-h- ------------- Іdze dozhdzh.
On tuulista. Дз-м- в-ц--. Д____ в_____ Д-ь-е в-ц-р- ------------ Дзьме вецер. 0
Dz’me-vets--. D____ v______ D-’-e v-t-e-. ------------- Dz’me vetser.
On lämmintä. Цёп-а. Ц_____ Ц-п-а- ------ Цёпла. 0
T-e-l-. T______ T-e-l-. ------- Tsepla.
On aurinkoista. Со-еч--. С_______ С-н-ч-а- -------- Сонечна. 0
So------. S________ S-n-c-n-. --------- Sonechna.
On kirkasta. Бяз--блачна. Б___________ Б-з-о-л-ч-а- ------------ Бязвоблачна. 0
B-azvo-l-----. B_____________ B-a-v-b-a-h-a- -------------- Byazvoblachna.
Millainen sää on tänään? Я-о- сё--- ---в--’е? Я___ с____ н________ Я-о- с-н-я н-д-о-’-? -------------------- Якое сёння надвор’е? 0
Y-ko--se-ny--n---o---? Y____ s_____ n________ Y-k-e s-n-y- n-d-o-’-? ---------------------- Yakoe sennya nadvor’e?
Tänään on kylmä. Сё----х-ла-на. С____ х_______ С-н-я х-л-д-а- -------------- Сёння холадна. 0
Se-----kh-la-na. S_____ k________ S-n-y- k-o-a-n-. ---------------- Sennya kholadna.
Tänään on lämmin. Сё--я--ёпла. С____ ц_____ С-н-я ц-п-а- ------------ Сёння цёпла. 0
Sennya----p-a. S_____ t______ S-n-y- t-e-l-. -------------- Sennya tsepla.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!